Qua vadis Forssan yhteislyseo?

Minne menet Forssan yhteislyseo? Mutta ensin pitää kysyä, mistä tulet Forssan yhteislyseo? Forssan
yhteislyseon, tuttuvallisemmin FYLin, historia on pitkä. Suomen ensimmäinen maaseutuoppikoulu
perustettiin Forssaan jo vuonna 1899. Nykyisen koulurakennuksen jugend-osakin on jo 1900-luvun
alkupuolelta. FYL on eri nimillä valmistanut seutukunnallisia ylioppilaita siis jo yli 120 vuoden ajan. FYL on erittäin arvostettu instituutio seutukunnalla.

FYL nykymuodossa syntyi 1990-luvun lopulla kun Linikkalan lukio ja Kuhalan lukio yhdistettiin. Lopulta
vuonna 1999 myös aikuislukio liitettiin lyseoon. 1990-luvun lopulla pelkästään päivälukion puolella oli yli 600 opiskelijaa. Nyt opiskelijoita on noin 430. Miksi näin? Seutukunnan ikäluokkien koko laskee huimaa vauhtia. Esimerkiksi Forssassa 9. luokilla olevia nuoria on vielä tällä hetkellä noin 160 mutta nuorimmat ikäluokat ovat jo reilusti alle 100 lapsen ikäluokkia. Tammelassa on totuttu 70–90 nuoren ikäluokkiin mutta ensi syksynä 7. luokalle yläkouluun tulee 44 nuorta. Lukioon tulevien määrä ikäluokasta on perinteisesti ollut seutukunnalla alhainen eli noin 40 %. Suurissa kaupungeissa prosentti voi olla jopa 70 ja valtakunnallinen keskiarvokin on yli 50 %. Alhainen lukema johtuu seutukunnan historiasta ja nykyhetkestä, taantuva teollisuuspaikkakunta ja sitä ympäröivä maaseutu. Varsinkin pojat löytävät helposti ammatilliselta puolelta houkuttelevan toisen asteen koulutusvaihtoehdon. Seutukunnan nuorista myös pieni osa, tänä keväänä 6 %, hakeutuu muiden paikkakuntien lukioihin.

FYL on seutukunnan ainoa lukio. Sitä hallinnoi koko Suomen mitassa poikkeuksellinen seutukunnallinen johtokunta eli lyseo on oikeasti seutukunnan oma lukio, ei pelkästään Forssan. Johtokuntamalli on toiminut erinomaisesti ja osoittaa, miten hyvin seutukunnallinen yhteistyö voi toimia käytännön tasolla. Toivon että johtokuntamalli säilyy jatkossakin. Johtokunnan jäsenet todellakin ajattelevat FYLin parasta.

FYL on erittäin hyvä yleislukio. Meillä voi opiskella hyvin monipuolisesti eri oppiaineita ja ottaa erilaisia valinnaisia opintojaksoja. Esimerkiksi valinnaisina kielinä voi ensi lukuvuonna lukea saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Urheilijoille olemme tarjonneet jo yli 20 vuoden ajan aamutreenejä osana lukion opintoja. Urheiluakatemiaan on tulossa ensi syksynäkin yli 30 uutta nuorta. Kuvataidelinja on osoittanut suosionsa viime vuosina ja ensi syksynä saadaan vihdoin myös musiikkilinja lyseolle. Matemaattiset aineet ovat hyvin suosittua lyseolla ja joka vuosi meiltä lähtee opiskelijoita esim. Aalto-yliopistoon.

Kansainvälisyys on ollut koko 2000-luvun FYLin vahvuuksia. Nykyisen Erasmus-ohjelman puitteissa
kumppaneita meillä on ja on viime vuosina ollut Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Belgiasta, Turkista, Itävallasta, Latviasta, Portugalista, Islannista, Ruotsista ja Bulgariasta. Osa on opiskelijoiden vaihto-ohjelmia ja osa esim. opettajien job shadowing-hankkeita. Me historianopettajat teemme opintomatkoja Suomen lisäksi Ruotsiin, Viroon, Italiaan ja Kreikkaan. Antiikin Kreikka ja Rooma ovat erittäin suosittuja, ja matkoille on osallistunut 45 vuoden! aikana jo noin 2000 seutukunnan nuorta. Tämä on aivan poikkeuksellinen ilmiö koko maan mittakaavassa.

Lyseon opiskelijamäärä ei ole onneksi laskenut viime vuosina ennusteiden mukaisesti. Tähän on ollut syynä ulkomaalaisperäisten opiskelijoiden määrän kasvu. Maailmanpolitiikan myllerrysten takia vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin ja Ukrainan sodan myötä seutukunnalle on tullut lisää ihmisiä, ja lyseolle on tullut uusia opiskelijoita. Merkittävä lisäys opiskelijamääriin on tullut FinestFuture-ohjelman myötä. Syksystä 2022 alkaen lyseolle on tullut nuoria motivoituneita opiskelijoita lähinnä Vietnamista ja Myanmarista. Heitä on lyseolla tällä hetkellä noin 30. Heidän määränsä on kasvussa, ja he tuovatkin toivotun lisän lyseon opiskelijamäärään. Mukanaan he tuovat valtionosuuden lisäksi lahjakkuutta, iloa ja elinvoimaa koko lyseolle. Toivon kovasti, että lyseon opiskelijamäärä pystytään pitämään hyvänä jatkossakin. Tämä vaatii ehdottomasti lisää nuoria seutukunnalle. Forssan ja koko seutukunnan väestökehitys on valitettavasti ollut
negatiivinen jo 1980-luvulta alkaen. On luotava työpaikkoja ja tuettava yrittäjyyttä. On myös oltava
positiivinen ja aloitteellinen. Kannatan ehdottomasti ulkomaalaisten opiskelijoiden houkuttelua
seutukunnalle FinestFuturen ja mahdollisten muiden hankkeiden avulla.

Seutukunnan elinvoiman kannalta on tärkeää, että FYL on elinvoimainen. Tässä kohtaa suuri on kaunista eli suurempi opiskelijamäärä tuo enemmän valtionosuuksia ja takaa valinnaisuuden toteutumisen jatkossakin.

Heikki Jokinen
syntymäkotikunta Koijärvi
kuntavaaliehdokas Forssassa (Kok.)